Hiilinielumme

Läpinäkyvät, todennettavat ja eettisen tarkastelun kestävät hiilinielut

Jotta hiilinielusta voidaan myydä yrityksille uskottavaa hiilidioksidikompensaatiota, niiden tulee olla lisäyksellisiä. Tällä tarkoitetaan sitä, että hiilidioksidin poistuminen ilmakehästä ei tapahdu ”joka tapauksessa”. Heinänkasvu estää luontaisen metsittymisen, joten ainoastaan istuttamalla ja taimikonhoidolla heinämaa saadaan muutettua metsämaaksi.

Puuni istuttaa vain myymäänsä hiilidioksidikompensaatiota vastaavan määrän puita. Toisin sanoen, jos X-määräistä kompensaatiota ei tapahdu, ei myöskään sitä vastaavaa hiilidioksidimäärä poistu ilmakehästä nielujemme ansiosta.

Uudelleenmetsittämällä tuotetut hiilinielumme koostuvat puun biomassan kasvuun ja maaperään sitoutuvasta hiilestä. Ilmakehästä poistuneen hiilen määrän laskee Puunin projekteissa LUKE (Luonnonvarakeskus) biomassan suhteen Motti-simulaattorilla ja maaperän suhteen Yasso-mallilla (molemmat huippuunsa kehitettyjä matemaattisia mallinnusohjelmia). LUKE:n osaaminen pohjoisten metsien ja -maaperän suhteen on kiistatta maailman huippuluokkaa.

Puunin tarkoituksena ei ole luoda yhden puulajin puupeltoja, vaan lehtipuuvaltaisia lehtoja ja sekametsiä, jotka ovat useamman puulajin ansiosta vastustuskykyisiä puutauteja ja tuhohyönteisiä vastaan (resilienssi). Sekametsät tarjoavat ekologiset lokerot laajalle skaalalle eliöitä (biodiversiteetti) ja ovat etenkin lehti- ja jalopuiden ansiosta ilmastokestäviä tulevaisuuden korkeammissa lämpötiloissa. Kohteet pyritään suojelemaan mikäli se maanomistajalle sopii. Muussa tapauksessa nielujen ikä määritetään sopimuksellisesti 100 vuoteen ja hiilinielujen kapasiteetin omistaa yksiselitteisesti Puuni Oy. Tämä varmistetaan kunnan kanssa sopimuksellisesti kaksoislaskennan estämiseksi. Kaikista hiilinieluistamme kirjoitetaan Land Use, Land-Use Change, and Forestry (LULUCF) Guidance for GHG Project Accounting  mukainen projektikuvaus.

Kaikki nielumme ovat lisäyksellisiä

Ja kun mä olen käynyt näitä kaikkia mahdollisia, ihan parhaimpia esimerkkejä läpi, mä en ole törmännyt yhteenkään sellaiseen, joka täyttäisi edes nämä minimikriteerit kompensaatiossa.

Olli Turunen

Nämä Suomen Luonnonsuojeluliiton, Olli Turusen, sanat Ylen aamu-tv:ssä kansainvälisistä hiilikrediiteistä on se painava syy, miksi Puuni Oy on perustettu.

Miksi yrityksen pitäisi olla kiinnostunut hiilidioksidikompensaation lisäyksellisyydestä?

Yrityksen on tärkeää ymmärtää tarjotun kompensaatiomekanismin lisäisyys, tai lisäyksellisyys, niin kuin me Puunissa tuota termiä kutsumme. Koska viranomaisvalvontaa ei tällä hetkellä vielä ole, jää lisäyksellisyysanalyysi yrityksen omalle vastuulle. Onneksi se on helppo tehdä, riittää kun kysyy: ”Tapahtuisiko tämä joka tapauksessa?” Kysymys pätee kaikkiin kompensaatiomekanismeihin, niin päästövähennyksiin kuin hiilinieluihinkin. Jos vastaus on ”kyllä”, ei kompensaatiomekanismissa ole lisäyksellisyyttä, eikä siitä silloin voi myydä uskottavaa kompensaatiota kenellekään.

Esimerkkinä tästä voisi olla viimeisiään vetävä hiilivoimala, jonka tuotantomekanismit modernisoidaan siten, että tehtaan tehokkuus tuplaantuu samoilla päästöillä, jolloin päästöt laskevat per tuotettu energiayksikkö. Tapauksessa voidaan hyvin olettaa, että tämä uudistus olisi tehty ”joka tapauksessa”, sillä modernisoitu tehdas luultavasti myös tuplaa myyntinsä. Maankäyttösektorin hiilinielujen kohdalla esimerkiksi jo olemassa olevien metsien hiilensidonnasta on hyvin vaikea tehdä vaikuttavaa kompensaatiota, sillä ne kasvavat ”joka tapauksessa”, riippumatta siitä sattuuko joku kompensoimaan niihin vai ei, ellei sitten puhuta päätehakkuuvalmiin metsän pysyvästä suojelusta.

Lisäksi on ymmärrettävä kompensaation vaikuttavuus, saadaanko sillä oikeasti aikaiseksi jotain konkreettista, esimerkiksi hiilinielu, vai onko vaikutus teoreettista spekulaatiota päästöoikeuksilla, kuten esim. päästokaupassa.