Usein kysyttyä

Mikä on Puuni?

Puuni Oy on vuonna 2019 perustettu markkinoiden johtava innovaatio- ja hiilikompensaatioyritys, joka tarjoaa yrityksille kaupallisen ratkaisun kompensoida eli neutralisoida ja/tai vähentää toiminnastaan syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Keskitymme tekemään konkreettista ja helposti ymmärrettävää hiilikompensaatiota, jonka merkitys on kaikkien ymmärrettävissä. Autamme yrityksiä hiilijalanjäljen määrittämisessä ja päästöjen kompensoimisessa kotimaisiin hiilinieluihimme. Tutkimme myös jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja hiilensidontaan.

Puunin yrityksille tarjottavat kompensaatioratkaisut sisältävät uudelleenmetsitystä suomalaisten kuntien omistamille entisille joutomaille, jotka eivät voimakkaasta heinänkasvusta johtuen metsity luontaisesti. Metsitys on tunnustettu tehokkaimmaksi tavaksi torjua ilmastonmuutosta, ja luo yrityksille upeita mahdollisuuksia viestiä helposti ymmärrettävästä kompensoinnista asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Puunin uudelleenmetsitykset luovat uutta monimuotoista metsäpinta-alaa ja tuemme samalla kuntalaisten työllistymistä. Lähinielujen ansiosta todellisen muutoksen voi nähdä täysin läpinäkyvästi ja luotettavasti itse omin silmin.

Mitä tarkoitetaan hiilijalanjäljellä ja miten sitä mitataan?

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Mittayksikkö on Hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmoitetaan massana (Kg).

Mitä tarkoittaa päästökompensointi tai hiilijalanjäljen kompensointi?

Tavallisesti päästökompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöistä maksettavaa vapaaehtoista hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan erilaisia päästöjä vähentäviä toimia. Yksityiset ihmiset tai yritykset kompensoivat esimerkiksi lentojen tai muun toimintansa päästöjä maksamalla kompensaatiota tarjoavalle yritykselle siitä, että se esimerkiksi istuttaa puita tai rahoittaa uusiutuvan energian hankkeita jossain päin maailmaa.

Millaisia tapoja on kompensoida hiilidioksidipäästöjä?

Päästöjen kompensoimiseksi on olemassa kaksi tapaa; päästövähennykset ja hiilinielut. Iso osa kompensaatiosta on tuotettu päästövähennyksillä, eli aiheutetut päästöt korvataan puhtaammilla ratkaisuilla. Esimerkiksi ohjaamalla kompensaatiosta maksetut rahat päästöjä vähentäviin hankkeisiin tai tutkimukseen. Hiilinielut puolestaan sitovat hiiltä pois ilmakehästä. Uudelleenistutetut metsät alueille, jossa metsä ei luontaisesti enää kasva, ovat hyvä esimerkki hiilinieluista.

Miten Puuni kompensoi yrityksen hiilijalanjäljen?

Puuni tarjoaa mahdollisuuden kompensoida hiilidioksidipäästöt istuttamiinsa kotimaisiin hiilinieluihin eli se kompensoi päästöjä poistamalla niitä. Puut sitovat hiiltä itseensä yhteyttämisessä, ja vähentävät siten kasvihuonekaasuja. Hiilensidonta on puiden tärkeä ilmastovaikutteinen ominaisuus. Tutkimme myös jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja hiilensidontaan.

Puuni etsii aktiivisesti Suomesta lisää mm. tehometsänhoitoon kelpaamatonta joutomaata ja metsittää tämän maan 100 vuoden ajaksi. Puunin kompensaatiolla luodaan aina uutta monimuotoista metsäpinta-alaa. Suomessa ja kunnilla on tällaisia maita arviolta jopa kymmeniä tuhansia hehtaareja, eli kyse on merkittävästä mahdollisuudesta kasvattaa uusia hiilinieluja sitomaan hiilidioksidipäästöjä. Istutusten yhteydessä syntyvä metsävarallisuus jää kunnissa yhteisöjen hyväksi ja työllistää metsänhoitoyhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä.

Minkä verran uudelleen metsittäminen sitoo hiilidioksidia?

Yhden hehtaarin uudelleen metsittämisellä istutetaan n. 1 600 – 2 400 puuta puulajista riippuen. Suomen Luonnonvarakeskuksen Luken laskelmien mukaan tämä metsä sitoo biomassaan ja maaperään yhteensä n. 500 – 600 tonnia hiilidioksidia elinkaarensa aikana eli 100 vuodessa. Vertailun vuoksi yksi uudehko henkilöauto päästää elinkaarensa aikana hiilidioksidia ilmakehään noin 42 tonnia (18 000 litran kokonaiskulutuksella).

Miten voin olla varma, että Puuni hyvittää toiminnasta syntyneet päästöt?

Puuni tarjoaa täysin läpinäkyvän ja luotettavan päästökompensaatiojärjestelmän, jossa jokainen asiakkaamme saa tarkan tiedon ja koordinaatit siitä, missä hiilinielu sijaitsee, kuinka monta puuta on istutettu ja kompensoidun hiilidioksidin määrän. Puiden kasvun näkee itse omin silmin ja voit vaikkapa käydä niitä halaamassa.

Miten Puuni laskee yrityksien hiilijalanjäljen?

Puuni määrittää yrityksien hiilijalanjäljen liike-elämän käytetyimmän standardin, GHG-protokollan, mukaisesti. Tuloksena on luotettava ja vertailukelpoinen laskelma ja kattava raportti, jonka perusteella tarkoituksenmukaisten päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelu on mahdollista.

Onko päästöjen kompensointi yrityksille pakollista?

Ei ole. Päästöjen kompensointi on eri asia kuin päästökauppa, jota laki säätelee. Päästökauppa tarkoittaa EU:ssa toteutettavaa järjestelyä, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia. Kaikilla päästökauppaan kuuluvilla laitoksilla täytyy olla päästölupa, joka tarvitaan muun muassa polttoaineiden polttoon laitoksissa.

Päästöjen kompensointi sen sijaan on vapaaehtoista toimintaa, eikä kompensaatiopalveluita säädellä lailla. Vapaaehtoisista hyvitysmaksuista on kuitenkin syntynyt maailmanlaajuinen markkina.

Kaksoislaskentaako?

Ei ole. Asia on tarkistettu Tilastokeskukselta, joka pitää kirjaa maamme hiilitaseista. Kaksoislaskentaongelma koskee ulkomailla tuotettua, valtioiden välistä kompensaatiokauppaa, jossa kaksi maata laskee yksien puiden hiilinielun omakseen.

Tyhjentävän esitelmän aiheesta voit katsoa täältä.

Mitä tarkoitetaan lisäyksellisyydellä?

Lisäyksellisyydellä tai lisäisyydellä tarkoitetaan sitä, että jokin asia esimerkiksi hiilensidonta ilmakehästä, ei tapahdu joka tapauksessa. Toisin sanoen kompensaatiohankkeissa voidaan ottaa huomioon vain hankkeen myötä tapahtuva ilmastovaikutus, joka ei olisi tapahtunut joka tapauksessa.

Milloin hiilinielu alkaa sitomaan päästöjä?

Hiidensidonta alkaa välittömästi, mutta maan muokkausvaiheessa vapautuu maasta hiilidioksidia ilmakehään. Näin ollen nettohiilinieluna toimiminen alkaa puulajista (kasvuvoimakkuus) riippuen. Esimerkiksi Puunin hiilinielumetsiin istutettavalla tervalepällä toteutettu hiilinielu alkaa olemaan nettonielu jo viiden vuoden kohdalla Luonnonvarakeskus Luken laskelmien mukaan. 

Kuka istuttaa ja hoitaa Puunin hiilinielumetsiä?

Puuni tekee yhteistyötä kuntien kanssa, joten kunta ja kunnan työntekijät vastaavat istutuksista ja hiilinielumetsien hoitamisesta. Puunin uudelleenmetsityksistä ei koidu kunnalle kustannuksia ja sen synnyttämä puuvarallisuus jää aina kunnan omaisuudeksi. Istutus sekä metsänhoito luovat luonnollisesti työtä kunnan alueelle.

Puuni tarjoaa myös asiakkailleen mahdollisuuden tulla istuttamaan taimia alueelle, johon kompensoivat päästönsä.

Mitä tarkoittaa biodiversiteetti?

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon erilaisuutta ja monipuolisuutta. Biodiversiteetillä on kolme tasoa: lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus, lajimonimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa monella tavalla luonnon monimuotoisuuteen. 

Miksi puiden istuttaminen ja uusien hiilinielumetsien luominen on ilmastonmuutoksen kannalta tärkeää?

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puunin uudelleenmetsityksellä luodut hiilinielumetsät ovat yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiilidioksidia ja torjua ilmastonmuutosta. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä. Esimerkiksi keskivertopuu sitoo yhteyttämisellä eli fotosynteesillä tonnin hiilidioksidia jokaista kasvattamaansa puukuutiometriä kohden ja tuottaa samalla 727 kg happea.

Puunin tarkoituksena ei ole luoda yhden puulajin puupeltoja, vaan lehtipuuvaltaisia lehtoja ja sekametsiä, jotka ovat useamman puulajin ansiosta vastustuskykyisiä puutauteja ja tuhohyönteisiä vastaan (resilienssi). Sekametsät tarjoavat ekologiset lokerot laajalle skaalalle eliölajeja (biodiversiteetti) ja ovat etenkin lehti- ja jalopuiden ansiosta ilmastokestäviä tulevaisuuden korkeammissa lämpötiloissa. Kohteet pyritään suojelemaan ja hiilinielujen ikä määritetään sopimuksellisesti 100 vuoteen.