Usein kysyttyä

Puuni Oy on vuonna 2019 perustettu innovaatioyritys ja markkinoiden johtava hiilinielujen tuottaja, joka tarjoaa yrityksille kaupallisen ratkaisun ilmastonmuutoksen torjumiseen. Keskitymme tekemään konkreettista ja helposti ymmärrettävää hiilensidontaa, jonka merkitys on kaikkien ymmärrettävissä. Autamme yrityksiä kotimaisten hiilinielujen lisäämisessä luomalla uutta metsäpinta-alaa Suomeen. Tutkimme myös jatkuvasti yhteistyökumppaniemme kanssa uusia, innovatiivisia tapoja hiilensidontaan.

Puunin yrityksille tarjottavat hiilensidontaratkaisut sisältävät uudelleenmetsitystä suomalaisten kuntien omistamille entisille joutomaille, jotka eivät voimakkaasta heinänkasvusta johtuen metsity luontaisesti. Metsitys on tunnustettu tehokkaimmaksi tavaksi torjua ilmastonmuutosta, ja luo yrityksille upeita mahdollisuuksia viestiä vastuullisuudesta ja ympäristöteoista asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Puunin uudelleenmetsitykset luovat uutta monimuotoista metsäpinta-alaa ja tuemme samalla kuntalaisten työllistymistä. Lähinielujen ansiosta todellisen muutoksen voi nähdä täysin läpinäkyvästi ja luotettavasti itse omin silmin.

Metsillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puunin uudelleenmetsityksellä luodut hiilinielumetsät ovat yksi tehokkaimmista tavoista sitoa hiilidioksidia ja torjua ilmastonmuutosta. Metsät ja muu biomassa sitovat yhteyttämisen tuloksena hiilidioksidia ilmakehästä. Esimerkiksi keskivertopuu sitoo yhteyttämisellä eli fotosynteesillä tonnin hiilidioksidia jokaista kasvattamaansa puukuutiometriä kohden ja tuottaa samalla 727 kg happea.

Puunin tarkoituksena ei ole luoda yhden puulajin puupeltoja, vaan lehtipuuvaltaisia lehtoja ja sekametsiä, jotka ovat useamman puulajin ansiosta vastustuskykyisiä puutauteja ja tuhohyönteisiä vastaan (resilienssi). Sekametsät tarjoavat ekologiset lokerot laajalle skaalalle eliölajeja (biodiversiteetti) ja ovat etenkin lehti- ja jalopuiden ansiosta ilmastokestäviä tulevaisuuden korkeammissa lämpötiloissa. Kohteet pyritään suojelemaan ja hiilinielujen ikä määritetään sopimuksellisesti 100 vuoteen.

Lisäyksellisyydellä tai lisäisyydellä tarkoitetaan sitä, että jokin asia esimerkiksi hiilensidonta ilmakehästä, ei tapahdu joka tapauksessa. Toisin sanoen päästöhyvityshankkeissa voidaan ottaa huomioon vain hankkeen myötä tapahtuva ilmastovaikutus, joka ei olisi tapahtunut joka tapauksessa.

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon erilaisuutta ja monipuolisuutta. Biodiversiteetillä on kolme tasoa: lajin sisäinen eli geneettinen monimuotoisuus, lajimonimuotoisuus ja ekosysteemien monimuotoisuus. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa monella tavalla luonnon monimuotoisuuteen. 

Tavallisesti päästökompensoinnilla tarkoitetaan hiilidioksidipäästöistä maksettavaa vapaaehtoista hyvitysmaksua, jolla rahoitetaan erilaisia päästöjä vähentäviä toimia. Yksityiset ihmiset tai yritykset kompensoivat esimerkiksi lentojen tai muun toimintansa päästöjä maksamalla kompensaatiota tarjoavalle yritykselle siitä, että se esimerkiksi istuttaa puita tai rahoittaa uusiutuvan energian hankkeita jossain päin maailmaa.

Päästöjen kompensoimiseksi on olemassa kaksi tapaa; päästövähennykset ja hiilinielut. Iso osa kompensaatiosta on tuotettu päästövähennyksillä, eli aiheutetut päästöt korvataan puhtaammilla ratkaisuilla. Esimerkiksi ohjaamalla kompensaatiosta maksetut rahat päästöjä vähentäviin hankkeisiin tai tutkimukseen. Hiilinielut puolestaan sitovat hiiltä pois ilmakehästä. Uudelleenistutetut metsät alueille, jossa metsä ei luontaisesti enää kasva, ovat hyvä esimerkki hiilinieluista.

Hiidensidonta alkaa välittömästi, mutta maan muokkausvaiheessa vapautuu maasta hiilidioksidia ilmakehään. Näin ollen nettohiilinieluna toimiminen alkaa puulajista (kasvuvoimakkuus) riippuen. Esimerkiksi Puunin hiilinielumetsiin istutettavalla tervalepällä toteutettu hiilinielu alkaa olemaan nettonielu jo viiden vuoden kohdalla Luonnonvarakeskus Luken laskelmien mukaan. 

Yhden hehtaarin uudelleen metsittämisellä istutetaan n. 1 600 – 2 400 puuta puulajista riippuen. Suomen Luonnonvarakeskuksen Luken laskelmien mukaan tämä metsä sitoo biomassaan ja maaperään yhteensä n. 500 – 600 tonnia hiilidioksidia elinkaarensa aikana eli 100 vuodessa. Vertailun vuoksi yksi uudehko henkilöauto päästää elinkaarensa aikana hiilidioksidia ilmakehään noin 42 tonnia (18 000 litran kokonaiskulutuksella).

Puuni tarjoaa mahdollisuuden sitoa hiilidioksidipäästöt istuttamiinsa kotimaisiin hiilinieluihin eli ilmakehässä jo oleva hiili vähenee. Puut sitovat hiiltä itseensä yhteyttämisessä, ja vähentävät siten kasvihuonekaasuja. Hiilensidonta on puiden tärkeä ilmastovaikutteinen ominaisuus. Tutkimme myös jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja hiilensidontaan.

Puuni etsii aktiivisesti Suomesta lisää mm. tehometsänhoitoon kelpaamatonta joutomaata ja metsittää tämän maan 100 vuoden ajaksi. Puunin toiminnalla luodaan aina uutta monimuotoista metsäpinta-alaa. Suomessa ja kunnilla on tällaisia maita arviolta jopa kymmeniä tuhansia hehtaareja, eli kyse on merkittävästä mahdollisuudesta kasvattaa uusia hiilinieluja sitomaan hiilidioksidipäästöjä. Istutusten yhteydessä syntyvä metsävarallisuus jää kunnissa yhteisöjen hyväksi ja työllistää metsänhoitoyhdistyksiä ja kuntien työntekijöitä.

Puuni tarjoaa täysin läpinäkyvän ja luotettavan päästöhyvitysjärjestelmän, jossa jokainen asiakkaamme saa tarkan tiedon ja koordinaatit siitä, missä hiilinielu sijaitsee, kuinka monta puuta on istutettu ja sitoutuvan hiilidioksidin määrän hiilinielun pysyvyyden aikana (100 vuotta). Puiden kasvun näkee itse omin silmin ja voit vaikkapa käydä niitä halaamassa.

Puuni tekee yhteistyötä kuntien kanssa, joten kunta ja kunnan työntekijät vastaavat istutuksista ja hiilinielumetsien hoitamisesta. Puunin uudelleenmetsityksistä ei koidu kunnalle kustannuksia ja sen synnyttämä puuvarallisuus jää aina kunnan omaisuudeksi. Istutus sekä metsänhoito luovat luonnollisesti työtä kunnan alueelle.

Puuni tarjoaa joka istutusvuosi myös asiakkailleen mahdollisuuden tulla istuttamaan puuntaimia alueelle, johon hyvittävät päästönsä.

Kaksoislaskentaongelma koskee ulkomailla tuotettua, valtioiden välistä kompensaatiokauppaa, jossa kaksi maata laskee yksien puiden hiilinielun omakseen.

Puunin hiilinielujen ilmastovaikutukset lasketaan Suomen kansallisen ilmastotavoitteiden seurantaan ja siten hiilinielumme auttavat toteuttamaan maamme tavoitteita. Tämä on täysin hyväksyttyä kuten Valtioneuvoston ”Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin” -ohjeistuksessa todetaan.

Ei ole. Päästöjen kompensointi on eri asia kuin päästökauppa, jota laki säätelee. Päästökauppa tarkoittaa EU:ssa toteutettavaa järjestelyä, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia. Kaikilla päästökauppaan kuuluvilla laitoksilla täytyy olla päästölupa, joka tarvitaan muun muassa polttoaineiden polttoon laitoksissa.

Päästöjen kompensointi sen sijaan on vapaaehtoista toimintaa, eikä kompensaatiopalveluita säädellä lailla. Vapaaehtoisista hyvitysmaksuista on kuitenkin syntynyt maailmanlaajuinen markkina.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Mittayksikkö on Hiilidioksidiekvivalentti (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e) on ilmastotieteessä käytetty suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta. Ilmoitetaan massana (Kg).

Puuni määrittää yrityksien hiilijalanjäljen liike-elämän käytetyimmän standardin, GHG-protokollan, mukaisesti. Tuloksena on luotettava ja vertailukelpoinen laskelma ja kattava raportti, jonka perusteella tarkoituksenmukaisten päästövähennysten ja hiilistrategian suunnittelu on mahdollista.